Minä

Minä olen Birgitta Mirja Marjatta Kuurne os. Karppinen

MINÄ OLEN BIRGITTA

Olen muuttanut alunperin Kainuusta Kuopioon ja Airakselaan. Muistissa on n 15-vuotiaana käydyt vapaa-ajanohjaajankurssit Sotkamon kansalaisopistossa. Päädyin kuitenkin kauneudenhoitoalan yrittäjäksi heti ammattikoulusta valmistuttuani. Elämän täytti yrittäjyys ja kahden reippaan pojan äitiys. Takaraivossa takoi ajoittain haave taiteen parissa työskentelystä. Taiteen luomisesta.

Pahimpien ruuhkavuosien rauhoituttua osallistuin erilaisille taidekursseille. Lopulta säännöllisesti kuukausittain. Niinä aikoina ymmärsin olevani oikeilla jäljillä huomatessani taiteen lisäävän hyvinvointia ja onnellisuutta pienyrittäjän stressaavaan arkirytmiin. Mutta näinhän siinä kävi, että lopulta tuo taiteen antama endorfiiniryöppäys sai minun janoamaan vain lisää oppia erilaisiin
taidetekniikoihin. 

Vuoden 2015 lopussa ilmestyi Kyllikki Nissisen kirjoittama ja minun kuvittama satukirja,  Seuraavana vuonna huomasin istuvani kokopäiväisesti koulun penkillä 56-vuotiaana. Saatuani kuva ja media taide -artesaani opiskelut päätökseen, hamusin jo lisää. Valmistuin keväällä 2020 korukivi- ja jalometallialan artesaaniksi, korusepäksi. Olen pitänyt korukursseja mm. emalointi- ja helmikoruista sekä ohjannut Portaanpään Opistossa Värinää-taidekoulun taidegrafiikankursseja usean vuoden ajan sekä  kansalaisopistoissa taidepajatoimintaa monipuolisin tekniikoin.

Taidenäyttelyjä olen pitänyt  yksityisiä sekä ollut mukana useissa yhteisnäyttelyissä.

Olen etsijä ja tutkimusmatkailija, välillä kaipaan siveltimiäni, välillä muovaan savea, lasia, kiviä, puuta, hopeaa, teen grafiikan kokeilujani. Opiskelen koko ajan jotain uutta. Erityisesti minua kiinnostaa erilaisten materiaalien yhtenäinen vuoropuhelu ja sopivuus. 

Teoksen työstäminen on intuitiivinen prosessi, täynnä kerroksellisuutta, hapuilua ja hakemistakin.

Omassa taiteellisessa tekemisessä näen voimakkaan viehtymyksen estetiikkaan ja kauneuteen. Ja silloin, kun teos miellyttää silmää ja sielua, se on valmis. Lopputuloksena tavoittelen harmonista tunnelmaa nähtäväksi kuin luonnostaan.

Aiheena draamalliset naiskuvat ovat inspiroineet minua pitemmän aikaa.

Olen nyt loppuelämäni mittaisella matkalla, oppimassa onnellisuutta. Se tarkoittaa minulle nimenomaan taidetta ja sen tekemistä vakavasti otettavalla tavalla. Mikään ei ole arvokkaampaa kuin se tekemisen ilo ja onnistumisen tunne rakastamassaan lajissa, jota satunnainen, pieni siveltimen veto tai kauniit värit voi tuottaa ihmisen mielelle. Se on suurta pääomaa ja suola elämässä. Sen tunteen arvoa ei voi ymmärtää ennen kuin antaa itselleen luvan rohkeasti kokeilla.

V. 2022  sairastuin vakavasti.  Se on nyt loppuelämäni riesa ja pysyy, mutta taiteen tekeminen kantaa ja pitää elämässä kiinni. Antaa muuta ajattelun aihetta. Tavoitteeni on tehdä käsilläni ajatuksiani paljon näkyväksi. 

Käsillä tekemisen lisäksi olen kirjoittanut runoja ja nauttinut laulamisesta, musiikista.

Päivitetty 26.12.2024